Kansalliset säädökset

Geenitekniikkalaki ja sen nojalla annetut säädökset

Muuntogeenisten organismien käyttöä sääntelee Suomessa ensisijaisesti geenitekniikkalaki (377/1995) . Lain tavoitteena on edistää geenitekniikan turvallista käyttöä ja kehittymistä ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla ja suojella ihmisen ja eläinten terveyttä ja ympäristöä, kun muuntogeenisiä organismeja käytetään suljetussa tilassa tai tarkoituksellisesti levitetään ympäristöön. Ihminen ei kuulu geenitekniikkalaissa tarkoitettuihin organismeihin.

Geenitekniikkalaki perustuu tarkoituksellista levittämistä ympäristöön koskevaan EU-direktiiviin 2001/18/EY sekä muuntogeenisten mikro-organismien suljettua käyttöä koskevaan direktiiviin 2009/41/EY (aiemmin direktiivi 90/219/ETY). Jälkimmäisestä direktiivistä poiketen geenitekniikkalaki koskee myös muuntogeenisten kasvien ja eläinten suljettua käyttöä.

Geenitekniikkalakia täydentävät valtioneuvoston asetus geenitekniikasta sekä joukko sosiaali- ja terveysministeriön asetuksia. Säädöksiä on muutettu useita kertoja vuoden 1995 jälkeen. Allaolevassa listauksessa on lueteltu tällä hetkellä voimassaolevat säädökset.

  • Geenitekniikkalaki (377/1995)
  • Valtioneuvoston asetus geenitekniikasta (928/2004)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta levittämisestä (1105/2019)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus muuntogeenisten organismien tarkoitukselliseen levittämiseen liittyvästä eriytetystä menettelystä (90/2005)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus muuntogeenisten mikro-organismien suljetun käytön riskinarvioinnin periaatteista, suljetun käytön luokituksesta sekä eristämis- ja muista suojatoimenpiteistä (1053/2005)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus muuntogeenisten organismien suljettuun käyttöön liittyvistä ilmoituksista ja hakemuksista sekä suljetun käytön kirjaamisesta ja pelastussuunnitelmasta (272/2006)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus geenitekniikkalain mukaisesta tarkastusmenettelystä (198/2007)
  • Valtioneuvoston asetus geenitekniikkalaissa tarkoitettujen suoritteiden maksullisuudesta vuosina 2024 ja 2025 (1245/2023)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus muuntogeenisten eläinten suljetun käytön riskinarvioinnin periaatteista, suljetun käytön luokituksesta sekä eristämis- ja muista suojatoimenpiteistä ( 771/2014)

Muut säädökset

Geenitekniikkalain lisäksi myös eräät muut kansalliset säädökset koskevat muuntogeenisiä organismeja.

  • Tasavallan presidentin asetus biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (130/2004)
  • Valtioneuvoston asetus muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon edellyttämistä kansallisista järjestelyistä (910/2004)
  • Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta (933/2017)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta (748/2020)
  • Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta (394/2016)
  • Laki muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta (445/2019)

  • Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) määräys ”Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä” (VAK-tie 2023)

  • Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) määräys ”Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä” (VAK-rautatie 2023)

Muuntogeenisiin organismeihin liittyvistä asioista säädetään myös tietyissä alakohtaisissa säädöksissä kuten lääkelaissa ja siemenkauppalaissa.