Geenivaralaki voimaan 1.9.2016

Julkaisuajankohta 5.9.2016 10.07
Tiedote

Geenivaralaki voimaan 1.9.2016

Suomessa tuli 1.9.2016 voimaan laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta (394/2016) eli nk. geenivaralaki. Nagoyan pöytäkirja on kansainvälinen sopimus geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta. Sopimukseen liittyvää lainsäädäntöä sovelletaan kasvien, eläinten ja mikrobien geenivaroihin silloin, kun niitä hankitaan tutkimus- ja kehityskäyttöön. Pöytäkirja koskee kaikkien eliöiden, paitsi ihmisen, geenivaroja. Se on voimassa kaikilla sopimusosapuolien maantieteellisillä alueilla, lukuun ottamatta Etelämannerta ja avomerialueita. Poikkeuksen muodostavat myös tietyt maapallon ruokaturvan kannalta tärkeät lajit jotka kuuluvat Kasvigeenivarasopimuksen alle. Pöytäkirja sisältää myös alkuperäiskansojen perinteisen tiedon saatavuutta ja hyödyntämistä koskevia velvoitteita.

Geenivaralain velvoitteet koskevat muuntogeenisillä organismeilla tehtävää tutkimus- ja kehitystyötä tilanteissa, joissa käytettäviä geenivaroja hankitaan sellaisista Nagoyan sopimuksen osapuolivaltioista, jotka ovat päättäneet rajoittaa geenivarojensa saatavuutta. Jos suunnittelet työskentelyä tällaisilla geenivaroilla, tutustu geenivaralain soveltamisalaan ja velvoitteisiin osoitteessa (http://www.luonnontila.fi/geenivarat/esittely). Geenitekniikan lautakunnalla ei ole tehtäviä geenivaralain toimeenpanossa, vaan toimivaltaisina viranomaisina toimivat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (LUKE) omilla toimialoillaan.

Ajankohtaista